Kustannuslaskenta hankkeen tietolähteenä?

Tuomas Palolahti, 22.11.2019 11:50:09

Rakentamistalouden Professori Kiiras tokaisi aikoinaan, että on helppo tutkia kun tietää lopputuloksen. Sama pätee rakentamiseen, on helppo rakentaa kun tietää lopputuloksen. Maali ei vain saa olla liian kaukana, ei riitä, että maali on kahden vuoden päässä oleva valmis rakennus. Pitää valita sopivan kokoiset ottelut ja erät, jotta pelikuviot voi suunnitella etukäteen. 

On mukava tulla töihin kun tietää, että mesta on valmis, työkalut löytyvät, materiaali on paikalla, työkaverit niin omassa yrityksessä kuin edeltävissä työvaiheissa tukevat toisiaan ja tieto kulkee. 

Tietokoneohjelmat eivät tätä suunnitelmaa tee, vaan ihmiset. Ohjelmat helpottavat työtä ja voivat automatisoida rutiinitehtäviä, jotta aikaa jää suunnitelmien tekemiseen. Hyvät ohjelmistot  mahdollistavat yhteisen näkymän työmaan sisältöön, määriin ja kulkuun. Kaikilla on selvää mitä tehdään, kuka tekee, koska tehdään ja mitä se maksaa. 

Kustannuslaskenta tietolähteenä

Kustannuslaskennalla tuotettu tieto tukee työn suunnittelua ja hallintaa. Tuoterakenteilla, työ- ja materiaalimenekeillä laskettu kustannus kertoo suoraan kuinka paljon tehtävään on varattu rahaa, aikaa ja materiaaleja. 

Työmaalla usein kuulee, ettei kustannusarvion tai tavoitearvion määriin voida luottaa eikä niitä voi käyttää. Tämä on totta, jos kustannusarviosta ei selkeästi näy minkä päivämäärän suunnitelmilla määrät on laskettu tai jos määriä ei ole pilkottu sopiviksi työmaan lohkojakoon. Tässä Tocomanin BIM3-ohjelma auttaa; määrät saadaan sijainneittain kustannusarvioon, sijainnit näkee tietomallissa havainnollisesti, kustannusarvio vastaa lohkojakoa, ja mikä tärkeintä tietomallin päivittyessä myös määrät päivittyvät ajankohtaiseksi tiedoksi. 

Kustannuslaskennan kehitystyöhön liittyvässä haastattelussa haastateltava työpäällikkö totesi, että työnjohtajien on laskettava määrät, koska silloin he tutustuvat suunnitelmiin. Jäin pohtimaan onko se niin. Työnjohtajien on tottakai tunnettava suunnitelmat kuin omat taskunsa, mutta pitääkö sen takia laskea määriä? Voisiko suunnitelmiin perehtymisen hoitaa suunnittelemalla työn toteutusta käyttämällä jo kertaalleen tehtyä määrä- ja kustannuslaskentaa? Työnjohtaja voisi työmenekin ja määrätiedon avulla suunnitella lohkon tehtävät niin, että se tukee koko työmaan muuta aikataulua. Jotta tämän voi tehdä pitää tuntea mitä töitä tehdään, missä järjestyksessä ja kuinka paljon se vie aikaa. Samalla kun perehtyy työjärjestykseen tulee tutkittua kaikki työt ja tarvittavat suunnitelmat. 

Työnsuunnittelun työnjohtaja voi tehdä yksin ja käskyttää tekijöitä tai kenties enemmän joukkuepelimäisesti yhdessä pelaajien kanssa tekemällä ensin pohjatyön, eli kaivamalla kaiken tiedon mitä on jo olemassa, ja sen pohjalta laatia suunnitelma tekijöiden, nokkamiesten, asentajien ja työnjohtajien kanssa. Kaikki sitoutuvat sovittuun tavoitteeseen kun se on yhdessä laadittu.

Työnjohtaja voi tehdä työn suunnittelun pohjatyön BIM3-, Tocoman Kustannuslaskennan ja Tocoman Aikataulun avulla. Suunnitelman voi esittää nokkamiehille BIM3:ssa, jossa näkyy: 

  • tietomalli, 
  • määrä ja sijainnit
  • kustannukset ja
  • aikataulu.

Ei enää epämääräisiä selostuksia neuvottelupöydässä ruutuvihko kourassa siitä kuka tekee, mitä tekee ja missä tekee. Kaikki näkyy näytöllä jolloin voidaan todeta onko työjärjestys ja aikataulu toteutuskelpoinen.

Tutustu paremmin kustannuslaskentaohjelman 
ominaisuuksiin webinaarin muodossa!

Katso webinaarin tallenne →

 

Kustannuslaskentaan riittävä panostus

Kustannuslaskijat tekevät koko hankkeen kannattavuuden varmistamisen lisäksi tärkeää pohjatyötä työn suunnitteluun ja hankintoihin. Lopullisen maalin tavoite on tietysti yrityksen kannalta tärkeä, mutta siihen ei päästä jos koko hanketta ei pilkota sopiviin osakokonaisuuksiin. 

Hankintapaketit ja työmaan hankinnat on pelattava yhteen, jottei tule päällekkäisyyksiä. Ja kaikki tämä on tehtävä nopeasti. Kustannuslaskijoiden useimmin viljelemä sana on kiire. Sinänsä outoa, että suunnitteluun ja työmaalle varataan aikaa, mutta laskentaan sitä annetaan yleensä viikosta kuukauteen, jolloin jokaikinen työ on tunnistettava suunnitelmista, määrät tulee laskea ja työ hinnoiteltua. Tämä on erittäin vaativaa työ, joka joudutaan liian usein tekemään kiireellä. 

Kustannuslaskennassa monen laskijan yhtäaikainen käyttö, BIM3:sta saatavat määrät, rakenne-suorite-panostasoinen laskenta, määrien sijainnit, suoritteiden ryhmittely, sekä viitekohteet ja Tocoman Kustannustieto hintalähteinä auttavat laskijaa vaativassa työssä. 

Tocoman Kustannustieto

Kustannuslaskentaa on monta tapaa tehdä. Nopein tapa hinnoitteluun on lisätä panoslajille yksikköhinta kokemusperäisesti tai ennakkotarjouksen perusteella. Tällöin työmaa ei voi hyödyntää kustannuslaskentaa työn suunnitteluun, eikä kustannuslaskija voi arvioida saadun tarjouksen kustannusta laskennalliseen hintaan. 

Tocoman Kustannustiedosta löytyy panospohjaiset rakenteet ja suoritteet valmiina. Niitä käyttämällä kustannusarviosta saadaan työn suunnitteluun työtunnit ja tieto millä materiaaleilla kustannus on laskettu. Laskijalla on valmis rakennekirjasto käytössä heti ohjelman lataamisesta lähtien, tyhjältä pöydältä ei tarvitse laskentaa aloittaa. 

Kustannusarvio voidaan ensin laskea panospohjaisesti Tocoman Kustannustiedolla. Laskettua hintaa voidaan verrata saatuun tarjoukseen. Saadun ennakkotarjouksen hinnat vaihdetaan tarvittaessa suoritteille, mutta työn suunnitteluun jätetään työtunnit ja materiaalimenekit näkyviin nollaamalla yksikköhinnat. Työmaa voi näin hyödyntää kustannusarviota.

Onko kustannuslaskenta tuotannon suunnittelun lähtötietojen tuottamista!

Kustannuslaskenta olisi määriteltävä uudestaan siten että sen avulla tuotetaan tuotannonsuunnittelun ja hallinnan tarvitsema määrätieto, näin ainakin omaperusteisten kohteiden osalta. Tarjouskilpailussa joudutaan laskemaan useita kohteita yhtä saatua urakkaa kohden, jolloin laskijan motivaatio tarpeettoman tarkan tiedon tuottamiseen ei kohtaa työmaalla tarvittavan tiedon erittelytarpeita. 

BIM3-ohjelma ja siihen liitetyt tuotannon tietorakenteet mahdollistavat myös tuotannonsuunnittelun vaatiman tiedon tuottamisen ja päivittämisen merkittävästi tehokkaammin. BIM3 ja  Kustannuslaskenta ovatkin uusi ja merkittävä mahdollisuus lisätä myös tuotantovaiheen parempaa hallintaa täsmällisemmän ja päivittyvän tiedon avulla.

Lue lisää Tocoman Kustannuslaskennan ominaisuuksista ja hyödyistä täältä

Topics:KustannusraportointiKustannuslaskenta

Kommentteja