Resurssitehokkuus: Johdatko sinä rakennushankettasi - vai johtavatko resurssit sinua?

Johdatko sinä rakennushankettasi - vai johtavatko resurssit sinua? Näillä vinkeillä viilaat virtausta resurssitehokuuden sijaan

Tiesitkö, että noin 60% työmaiden työajasta ei tuota arvoa?

Tutkimusten mukaan jopa 40-60% työmaiden työajasta käytetään arvoa tuottamattomaan työhön eli toisin sanoen se on tehotonta. Käytännössä työmailla siis jopa 3-5 tuntia 8 tunnin työpäivästä on tuottamatonta toimintaa. Suurin osa tästä ns. hukasta on seuraavien työvaiheiden odottamista, materiaalien ja työkalujen hakemista tai keskeytyksiä, jotka johtuvat siitä, että edeltävät työt eivät olekaan valmiit tai suunnittelussa löytyy ongelmia, jotka eivät heti ratkea.

Voimme yksiselitteisesti sanoa, että hukan poisto, tai ainakin sen vähentäminen, on työmailla erityisen tärkeää. LEAN-filosofia on lähtöisin teollisuudesta ja se on vähitellen alkanut yleistyä myös rakennusalalla. Leanissa hukan poistaminen on kehittämisen keskiössä. Lue lisää blogistamme  5 syytä, miksi LEANin pitäisi kiinnostaa rakennusalaa.

Rakentamisen tehokkuuden tai tehottomuuden juurisyitä löytyy myös prosessitehokkuudessa. Usein rakennusprojekteja on meneillään useita ja monen rakentajan mielestä jokainen hanke on uniikki. Vähintäänkin rakentamisenprosessi on usein uniikki henkilöittäin, osastoittain, paikkakunnittain ja tytäryrityksittäin. Tämä ei tue jatkuvan kehittämisen periaatetta, jossa iteroidaan, opitaan tehdystä, ja käytetään tietoa uuden projektin suunnittelun taustalla. Tästä olemme kirjoittaneet blogin:  Tiedätkö, mikä on liiketoimintasi tuloksentekokunto?

Kun leanin perusajatus on selkeä, tavoite hukan poistamiselle asetettu ja jatkuvan parantamisen ideologia sisäistetty on aika keskittyä tehostamaan itse hankkeen tehokkuutta.

Virtaustehokkuus vai resurssitehokkuus?

Lean ideologia voidaan tiivistää virtaustehokkuuden kasvattamiseen, hukan poistamiseen ja jatkuvaan parantamiseen. Tehokkuusajattelu on perinteisesti puolestaan keskittynyt resurssitehokkuuteen, jossa varmistetaan resurssien maksimaalinen käyttö, eli varmistetaan se, ettei työ lopu eikä yksikään työntekijä pyörittele peukaloitaan. 

Tahtiaika on Leanin peruskäsite, joka kuvaa yksittäisten työvaiheiden kestoa virtausperiaatteella. Perimmäinen idea tahtiaikataulutuksessa on tehdä sama työ ilman suurempia työmenekkien muuttamisia nopeammin ja tällä tavoin säästää kustannuksissa.

Resurssitehokkuus

• Keskitytään vain omaan työvaiheeseen ja sen tehokkuuden maksimointiin
• Työvaiheet eristäytyvät toisistaan
• Jokainen tekee koko ajan töitä
• Työ voi odottaa tekijäänsä

Virtaustehokkuus

• Keskitytään arvon maksimointiin
• Yhteistyö ja kommunikointi työntekijöiden/urakoitsijoiden välillä
• Työnteko jalostuu jatkuvasti
• Työntekijä/urakoitsija voi odottaa työtä

Virtaustehokkuus kuntoon Tocoman Aikataulun tahtiaikataululla

Tocoman Aikataulun uudesta versiosta löytyy tahtiaikataulutukseen soveltuva näkymä. Uudella janat sovitettuna toiminnolla on mahdollista luoda paikka-aikakaavion lisäksi uudenlainen janakaavio, jossa pystyakselilla on paikat.

Jos et usko niin katso ja vakuutu

Alla esittelen lyhyen kärjistetyn esimerkin kerrostalon purku-, alakatto- ja sähkötyöaikataulusta.  Esimerkin hanke on yleisaikataulussa jaettu neljään samanlaiseen rappuun.

Alkuperäinen yleisaikataulu on resurssitehokas, jossa tehtävät ovat jokaisessa rapussa eri aikoihin ja jokainen työntekijä tekee oman työnsä täydellä teholla. Kesto noin yhdeksän viikkoa. (kuva 1)

Kuva 1 Janakaavio yleisaikataulusta.

Kuva 2 Paikka-aikakaavio yleisaikataulusta.

Paikka-aikakaaviosta ja tahti -näkymästä näkee jo nyt, että rappujen sisällä on hukkaa, sillä tehtävien kestot vaihtelevat huomattavasti toisistaan. (kuva 3)

Kuva 3 Tahti-näkymä yleisaikataulusta. 

Jotta tahtiaikataulu pääsee oikeuksiinsa, tulee alkuperäinen yleisaikataulu jakaa pienempiin osiin. Tässä esimerkissä neljä rappua on jaettu yhteensä 12 lohkoon. Lisäksi tässä esimerkissä myös lohkot ovat töiltään samanlaisia ja samankokoisia, jolloin myös kaikkien lohkojen työt täsmäävät toisiinsa.

Kuva 4 Lohkoihin jaettu yleisaikataulu.

Tahdistetussa aikataulussa tehtävien kestoja muutetaan siten, että jokainen työvaihe on kestoltaan yhtä pitkä, tätä määritettyä kestoa kutsutaan tahdiksi. Tapoja, joilla tuohon lopputulokseen päästään voisi olla esimerkiksi resurssien siirto tehtävältä sellaiselle tehtävälle, jossa niitä tarvitaan enemmän. Esimerkissä etenkin purkutyölle annettiin lisää aikaa. Tällä halutaan varmistaa, että seuraavien työvaiheiden ajoituksia ei jouduta muuttamaan, jos purkutöiden aikana tulisikin jotain yllättävää. Asuintilojen sisäkattojen puuverhoukseen tulee laittaa yksi työntekijä lisää, jotta se saataisiin pysymään tahdissa muiden tehtävien kanssa. Tässä aikataulussa tahti on yksi päivä.

Kuva 5 Lohkoihin jaettu yleisaikataulu tahdistettuna.

Tässä esimerkissä siis varsinaista työntekijöiden määrää ei jouduta muuttamaan, vaan enneminkin siirtämään niitä tehtävältä toiselle tahdin pysyvyyden varmistamiseksi. Työtahtia monen työvaiheen osalta on myös höllennetty, mutta jotta tuohon tulokseen päästään, on töiden sujuvuuden varmistaminen erityisen tärkeässä roolissa. Seuraavassa vaiheessa aikataulutehtävät ajoitetaan siten, että lohkojen läpimenoaika saadaan minimoitua. Esimerkissä työtehtävien väliin on jätetty puskuria ongelmatilanteita varten. Vaikka työntekijöiden kokonaismäärää ei ole muutettu, tehtävien kestoa jopa pidennetty ja niiden välille jätetty puskuriakin, on koko työmaan valmistumista saatu supistettua yhdeksästä viikosta kuuteen viikkoon tehtävien tahdistamisen avulla!

Kuva 6 Tahdistettu aikataulu.

Todellisessa esimerkin kohteessa lohkojako ei tietenkään ole niin yksinkertainen asia. Todellisuudessa lohkoihin jaossa joudutaan tekemään kompromisseja varastoinnin, tilojen koon ja tehtävien vaihtelevuuden vuoksi. Esimerkissä talo on jaettu neljään samankokoiseen rappuun, jotka taas on jaettu yhteensä 12 samankokoiseen lohkoon, joka tuskin on mahdollista monessa oikeassa hankkeessa. Jos koko projektin yleisaikataulun tahdistaminen kuulostaa mahdottomalta, voi sitä hyödyntää myös pienemmissäkin kokonaisuuksissa, kuten yksittäisten työvaiheiden aikatauluissa tai yksittäisen työryhmän tekemisissä

Kääritäänkö hihat ja tahdistetaan aikataulu virtausperiaatteen mukaisesti?

Tahtiaikatuotanto ei ole taikasauva, joka pelastaa kaiken. Tahtiaikatauluun siirtyminen ja tahdissa pysyminen edellyttää suunnitelmallisuutta, hyvin määriteltyjä prosesseja sekä toki oikeita työkaluja koko hankkeen suunnittelun vaiheisiin. Tahtiaikaan ei päästä vain johdon tai lean-konsultin päätöksellä vaan jokaisen rakennushankkeen eri vaiheissa on ymmärrettävä, miten resurssitehokkuudesta virtaukseen siirtyminen vaikuttaa suunnitteluun ja toteutukseen. Kun työmaalla seisoskelu ja turha säntäily vähenee selkeiden suunnitelmien myötä, jää aikaa oikeiden asioiden tekemiselle.

Tocoman aikataulun uusin versio ladattavissa täältä! 

Jos et ole vielä kokeillut Tocoman Aikataulua, tilaa nyt koekäyttö veloituksetta ja tahdista aikataulusi vaikka heti.

Oskari Väänänen

Kirjoittaja toimii Tocomanilla kouluttajana. Varaa vartin sparraus tahtiaikatauluun liittyen Oskarin kalenterista.