Tarkka kustannusarvio!

Kustannusarviolle asetetaan useimmiten laatutavoitteeksi tarkkuus. Urakoitsijan toteutusta palvelevan kustannusarvion tavoitteena on ennakoida toteutuneet lopulliset kustannukset. Suuri kysymys on kuinka paljon epävarmuutta tietty kustannusarvio sisältää. Tutkimukset osoittavat, että kustannusarvion ylitykset ovat huomattavasti yleisempiä kuin alitukset.

Useimmiten kustannusarvio perustuu laskentavaiheessa epätäydelliseen tietoon kohteesta, suunnitelmat ovat kesken, detaljit osin vajavaiset, pohjatutkimukset viitteelliset jne. Monet olosuhdetekijät ovat vielä pimennossa, kuten suhdanne, sää, alaurakoitsijat.

Kuvaako kustannusarvio sittenkin tavoitteellista arvoa kohteen vaikeusasteen, suhdanteen jne. huomioivaa tai saavutettavissa/tavoitettavissa oleva kustannustasoa? Väitän, että rakentamisessa ei ole olemassakaan tarkkaa kustannusarviota. Tarkkuus vaihtelee kohteen luonteesta riippuen 2% - 5% välillä vakioidussa asuntotuotannossa ja erityiskohteissa 10% - 20% välillä. Tarkka kustannusarvio rakentamisessa on sattuma.

Kustannusarvion riskit voitaisiin jakaa karkeasti kahteen osaan. Kustannusarvion laadintavaiheessa tunnistettaviin riskeihin ja toteutusvaiheen hallintaan ja olosuhdetekijöihin liittyviin riskeihin. Pahimmissa tapauksissa kustannukset voivat jopa kaksinkertaistua. Tällöin on sekä kustannusarvion laadinnassa sekä toteutuksessa epäonnistuttu. Kustannusarviosta puuttuu nimikkeitä ja kustannustaso on aliarvioitu ja toteutusta ei olle hallittu. Näitä kaikkia tekijöitä yhdessä ja erikseen esiintyy kaikissa rakennushankkeissa.

Miten kustannuslaskentavaiheessa voi arvioida kustannusarvioon liittyvän riskitason? Riskejä ei voi laskea yhteen, koska ne käyttäytyvät tilastollisesti, jossa osa riskeistä toteutuu ja jotkut eivät toteudu. Näin ollen kokonaisriskien arviointiin tulee soveltaa tilastollisia menetelmiä. Näitä on kehitetty kustannuslaskentaprosessin käyttöön useita. Monte Carlo -simulointi on eräs yleisesti kirjallisuudessa esiintyvä menetelmä.

Kustannusarvion tarkkuus voidaan kuvata oheisten maalitaulujen avulla:

Taulussa 1 kuvaa tilannetta, jossa sekä tarkkuus (hajonta) että taso ovat virheellisiä. Taulussa 2 taso on oikea, mutta tarkkuus kateissa. Taulussa 3 taso on väärä, mutta tarkkuus hyvä. Kuvassa 4 taso ja tarkkuus ovat oikeita.

Seurataanko yrityksessäsi systemaattisesti kustannusarvion tarkkuutta, onko siihen toimivaa palaute- ja korjausprosessia?  

Mitä muualla on tehty, jotta kustannusarvion epävarmuuteen liittyvät riskit eivät tulisi yksinomaan urakoitsijan vastuulle eli hajontaa ja samalla riskiä pienennetään.

Isossa Britanniassa kehitettiin noin 150 vuotta sitten urakointimuoto, jossa sisältöriski jäi vain tilaajan vastuulle ja toteutusriski (työmenekit ja hinnat, hankintahinnat, apumateriaalit, työmaatekniika) jäivät urakoitsijan vastuulle. Urakkatarjoukset pyydetään Bill of Quantity -luettelolla (rakennuttajan määräluettelolla) ja todelliset määrät mitataan työvaiheen toteutuksen jälkeen. Tämä on tuonut laajan Quantity Surveyer -ammattikunnan Britanniaan. Menettely on yleisesti käytössä entisellä Brittiläisen yhteisön maissa sekä erilaisina variaatioina Keski-Euroopassa.

Tocoman Oy
Esko Enkovaara
Hallituksen puheenjohtaja