Yleiset tietomallivaatimukset 2020: BIM-mallin objektien luokittelu

Kimmo Pere, 21.10.2021 9:09:50

Informaatio

IFC-mallit sisältävät paljon informaatiota - ainakin suunnittelusovellukset mahdollistavat sen kirjoittamisen malliin. Ikävä kyllä suunnitteludataa jätetään malleista pois, koska suunnittelijoilla ei ole tietoa siitä, mihin kaikkeen mallin informaatiota hyödynnetään projektissa. Vaikka tietomallivaatimukset määritelläänkin yleensä isommissa projekteissa jo hankkeen alkuvaiheessa, jossa siis otetaan kantaa mallin tietosisältöön, niin ongelmana on edelleen se, että vaatimukset ovat monta kertaa vain hankekohtaisia.

Yrityksillä on tietysti olemassa omat tietomallivaatimukset ja YTV2012, mutta yrityksiä on paljon ja niin on erilaisia tietomallivaatimuksiakin. Tulee mieleen aika n. 15 vuotta sitten. - Eikö BIM-maailmassa ole sitten tapahtunut kehitystä? - No, on tapahtunut ja todella paljonkin, suunta on hyvä ja se on ylöspäin. Näin jälkeenpäin, kun ajattelee BIM-kehitystä, niin olisimmeko nyt eri tilanteessa, jos valtio olisi ottanut kantaa lakien muodossa. Muualla maailmassa se on ollut positiivinen draiveri. Onneksi nyt sekin asia etenee Suomessa.


”Kun kaikki käyttävät suunnittelussa samoja nimikkeitä, niin ohjelmistokehittäjillä on helpompi tehdä käyttöliittymät suoraviivaisemmiksi ja yksinkertaisemmiksi, jolloin mallin tietosisältö on kaikilla mallien käyttäjillä helpommin löydettävissä ja hyödynnettävissä.”

Tietomallivaatimusten uusi luokittelu nimikkeistö

Yleiset tietomallivaatimukset 2020-hanke luo uudet vaatimukset BIM-tietomalleihin ja samalla edistää merkittävästi digitalisaatiota sekä yhteen toimivuutta kiinteistö- ja rakentamisalalla. Iso muutos suunnitteluun on siis yhtenäinen luokittelu nimikkeistö ARK, RAK ja LVIS suunnittelualoille. Kun kaikki käyttävät suunnittelussa samoja nimikkeitä, niin ohjelmistokehittäjillä on helpompi tehdä käyttöliittymät suoraviivaisemmiksi ja yksinkertaisemmiksi, jolloin mallin tietosisältö on kaikilla mallien käyttäjillä helpommin löydettävissä ja hyödynnettävissä. Kaikilla rakennusprojektien parissa työskentelevillä henkilöillä ei ole takana vuosien tietomalliosaamista, joten yhteinen nimikkeistö rakennusosille (eli kaikki käyttäisivät samoja nimiä rakennusosille) olisi erittäin hyvä asia BIM-mallien tehokkaaseen hyödyntämiseen alalla. Yleinen asia mitä koulutuksissa kuulee, on että malleja on tarjolla paljonkin, mutta ei oikein osata hyödyntää niitä, kun niissä on kaikki vähän sekaisin.

Tocomanin verkkosivuilta voi ladata erilaisia sääntötiedostoja

Sillä aikaa, kun YTV2020 kehittyy ja tarkentuu, niin Tocoman BIM3:ssa voi alkaa opettelemaan automaattisten luokittelusääntöjen käyttöä. Olemme julkaisseet verkkosivuillemme https://www.tocoman.fi/bim3-kayttoohjeet erilaisia yleisiä sääntötiedostoja, joita voi käyttää esim. arkkitehtimalleissa. Paketti sisältää myös ohjeet, miten ladata ja käyttää sääntöjä Tocoman BIM3 -ohjelmassa.

Sääntötiedostot luokittelevat mallin objekteja ryhmiin eri kriteerien perusteella. Sääntötiedostoja on myös helppo muokata itse nykykohdetta vastaavaksi. Sääntötiedostoilla tehdyt ryhmät ovat hyödynnettävissä myös määrä- ja kustannuslaskenta linkityksessä, jolloin määrälaskenta nopeutuu entisestään, koska määrälaskentaryhmät ovat jo valmiina. Jos malli on loogisesti ja oikein mallinnettu, niin automaattiryhmittelyllä saadaan hyvinkin nopeasti ryhmiteltyä laskentaa varten tärkeimmät rakennusosat. Ryhmittely hidastuu ja vaikeutuu merkittävästi, jos mallia ei tarkastettu suunnittelijan toimesta tai että mallista löytyy selkeitä luokitteluvirheitä.

BIM3 Managerissa on mahdollista korjata luokitteluvirheet tai epäloogisuudet, mutta onko se urakoitsijan tehtävä. Kustannuslaskijan tehtävä on tehdä mahdollisimman tarkka arvio rakentamiskustannuksista, suunnitteluvirheet mukaan lukien. Muuten kustannukset nousevat ja tilaaja joutuu maksajaksi.

Kun YTV2020 julkaistaan ja tulee virallisesti käyttöön niin sillä on positiivinen vaikutus koko alaan.


Määrätieto ja luokittelu

Luokittelu on tärkeä asia mallinnuksessa ja se pitää saada ensin kuntoon ja käyttöön, mutta YTV2020:ssä ei ole vielä otettu kantaa määrä- ja kustannuslaskennan tarpeisiin. Se, mitä määriä ja tietoja tarvitaan objekteista tai rakennusosista kustannuslaskentaa varten, puuttuu vielä vaatimusmäärittelystä. Hinnoittelijan tarpeet vaihtelevat henkilö- ja yrityskohtaisesti, joten tähän tarvitaan myös YTV-ohjeistus. Vaikka määrä- ja kustannustieto on pieni osa BIM-maailmaa, niin sillä yleensä tehdään rakentamispäätökset kohteista. Määrätiedon pitää olla luotettavaa ja tarkkaa, jotta virhepäätökset eivät näy kohteen tai jopa yrityksen katteessa.

”Hinnoittelijan tarpeet vaihtelevat henkilö- ja yrityskohtaisesti, joten tähän tarvitaan myös YTV-ohjeistus.”

Myös suunnitteluohjelman kaikki määrätiedot olisi hyvä olla mallissa. Usein malleissa on objekteja, joissa itsessään on hinnoitteluun liittyvää dataa tallessa. Jos se siivotaan pois mallista, kun mallia julkaistaan laskenta käyttöön, niin laskijalla on isompi työ etsiä objektiin liittyvä tieto suunnitteludokumenteista, pdf:stä ym. Jos suunnitteluohjelman kaikki data kirjoitettaisiin malliin, mallien koko kasvaa suhteettomasti ja mallissa voi olla liian paljon myös turhaakin tietoa.

”Mallista laskeminen nopeuttaa jo nyt 10-kertaisesti määrien laskemista ja YTV2020 vain lisää sitä.”

Kaikkea tietoa ei tietenkään saa mallista, mutta suurimman osan kuitenkin. Mallista laskeminen nopeuttaa jo nyt 10-kertaisesti määrien laskemista ja YTV2020 vain lisää sitä. Jos esimerkiksi mallista saadaan luotettavasti n. 60 % määrätiedoista ja normaali laskenta-aika kohteelle olisi vaikka 4pv, niin parissa tunnissa saat 2-3 päivän määrälaskennan tehtyä. Normaalisti kohteen määrätiedot lasketaan useaan kertaan rakentamisen aikana, joten hyöty on merkittävä. Ei siis ole syytä, miksi mallista ei laskettaisi määriä jatkossa.

Yhteenvetona voitaisiin sanoa, että peruskäyttöä ja laskentaa varten ei tarvitse olla huippu BIM-osaaja, riittää kun osaa ryhmitellä objektit ja hyödyntää automatisointeja.

Topics:BIMBIM3

Kommentteja